Tänään aamupäivällä lähdin tallille jo lähtökohtaisesti
tulevaisuususkoisempana kuin eilen illalla. Kyllä liian lyhytkin uni vaan on
ihmeellinen asia. Mietin, että onhan niitä ammattiauttajia rahasta saatavana
jos hevonen onkin äkisti kääntynyt psykopatiaan.
Mutta ei ollut. Rentona maata lötkötti tarhassaan, kampesi
ylös ja tuli tervehtimään, ja käyttäytyi minua kohtaan kaikin puolin nöyrän
ystävällisesti. Olin ajatellut perehdytystyyppisesti tänään vain harjailla ja
talutella ympäri tiluksia. Mutta iski laiskuus, ja varsinkin kun
maastoiluopastustakin ilmaantui tarjolle niin päädyin ratsaille. Eikä siinäkään
mitään ongelmaa ollut. Poika käyttäytyi oikein hyvin. Orisukupuoli
ilmiintyi höröttelynä ja ryhdistäytymisenä muiden hevosten lähettyvillä, mutta
ei mitään mikä ei olisi hallinnassa, ainakaan toistaiseksi.
Niin että eiköhän tästä hyvä kumminkin tule?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti