Ratsukon yläpuolikas todettu terveeksi

Niin se meni kuten moni jo mainostikin, ei mitenkään erityisen miellyttävää, mutta nopeasti ohi. Siis gastroskopia. Eikä mitään vakavaa löytynyt, mutta toisaalta ihan käypä selitys muuttuneelle ruokailulleni. Voi siis jatkaa näin, mikäs sen mukavampaa.

Loppulomapäivä menikin sitten hevostarvikkeita surffaillessa, ja livenä keskustan kaupoista katsellessa. On se kyllä kumma, kuinka joidenkin liikkeiden konsepti tuntuu perustuvan siihen, että asiakas tuntee itsensä persaukiseksi maalaiseksi. On niin helkkarin laadukasta ja hienoa relettä jos jonkinlaista, antiloopin parahinta napanuoranahkaa ja aitoja vuorikristalleja ja olympiakakkonenkin on nimensä tuotteelle antanut. Ja vain moukka katsahtaa hintalappua. Ei siis muuten mitään järkeä. Paskaa ja rapaa on täynnä hienoimmankin tallin ympäristö, eikä huipuintakaan hevosta kiinnosta muu kuin että mukavalta tuntuu. Ja mitä väliä kestääkö joku nahka laadullisesti viisi vai viisikymmentä vuotta, parin vuoden päästä on kumminkin uudenlaiset glitterit saatava.

Kun on ollut hevosmaailmassa vuosikymmeniä on ja off, niin voi jotenkin ulkopuolelta ja huvituksella katsella näitä alati vaihtuvia ehdottomien, päätä tutisuttavien totuuksien muotivirtauksia. Nyt on näin, ja kymmenen vuoden päästä ei siis todellakaan ole niin. Alemmuudentunne hienoissa keskustakaupoissa tosin on ja pysyy.